Saavutettavuus ei ole valinnainen lisä – se on laki, liiketoimintaetu ja osa vastuullista digikehitystä
Euroopan saavutettavuusdirektiivin soveltaminen laajeni kesäkuussa 2025 yksityiselle sektorille. Silti monessa organisaatiossa saavutettavuus on edelleen "jossain to-do -listalla". Jos olet epävarma, missä kunnossa oma tilanteesi on – tämä artikkeli on kirjoitettu juuri sinulle.



Saavutettavuusdirektiivi voimassa – missä mennään nyt?
Euroopan saavutettavuusdirektiivi (European Accessibility Act, EAA) annettiin jo vuonna 2019, mutta sen soveltaminen laajeni merkittävästi 28.6.2025, jolloin vaatimukset ulottuivat koskemaan myös yksityisen sektorin digitaalisia palveluita. Tämä tarkoittaa, että velvoitteet eivät enää koske ainoastaan julkista sektoria – myös verkkokaupat, mobiilisovellukset, pankkipalvelut ja sähköiset asiointiportaalit ovat nyt lain piirissä.
Tärkeä yksityiskohta, jota moni ei tiedä: Uusille tuotteille ja palveluille vaatimukset ovat voimassa jo nyt. Myös olemassa oleville digitaalisille palveluille – kuten verkkosivustoille ja sovelluksille – vaatimukset ovat voimassa 28.6.2025 alkaen. Vuoteen 2030 ulottuva siirtymäaika koskee ainoastaan palvelujen tuottamiseen käytettäviä vanhoja fyysisiä laitteita ja tuotteita (kuten kassapäätteitä tai palvelimia), jotka oli otettu käyttöön ennen kesäkuuta 2025. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asia voisi odottaa – mitä kauemmin korjausvelka kasvaa, sitä suurempi urakka edessä on.
Kunnat, kuntayhtymät ja julkisrahoitteiset organisaatiot ovat olleet Suomen digipalvelulain velvoitteiden piirissä jo vuodesta 2019. Silti auditoinneissa näemme toistuvasti merkittäviä puutteita – eikä pelkkä saavutettavuusseloste riitä, jos käytännön toteutus ontuu.
Suomessa vaatimusten toteutumista valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI).
"Monessa organisaatiossa saavutettavuus on jäänyt 'to do' -listalle, vaikka direktiivi on jo sovellettavissa. Tyypillisesti kyse ei ole haluttomuudesta, vaan siitä, ettei tiedetä mistä aloittaa." – Mikko Lesonen, UI/UX designer, Loikka
Huom. mikroyrityksille: EAA vapauttaa alle 10 henkilöä työllistävät yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa, direktiivin vaatimuksista. Jos olet epävarma, koskeeko direktiivi juuri sinun organisaatiotasi, autamme mielellään kartoittamaan tilanteen.
Mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa?
Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että verkkosisältö ja digitaaliset palvelut ovat käytettävissä ja ymmärrettävissä mahdollisimman monelle – mukaan lukien henkilöt, jotka käyttävät ruudunlukijaa, navigoivat näppäimistöllä, ovat näöltään tai kuuloltaan rajoittuneita tai joilla on kognitiivisia haasteita.
Kansainvälinen WCAG-ohjeistus (Web Content Accessibility Guidelines) on saavutettavuuden arviointikehikko. Nykyisin suositeltava versio on WCAG 2.2, joka julkaistiin lokakuussa 2023 ja joka täydentää aiempaa WCAG 2.1:tä. Molemmat versiot rakentuvat neljän pääperiaatteen varaan:
Kuvilla on oltava tekstivastineet, värikontrastien on oltava riittävät
Palvelua on pystyttävä käyttämään pelkällä näppäimistöllä
Sisällön ja toimintojen on oltava selkeitä ja johdonmukaisia
Sisällön on toimittava eri selaimilla, laitteilla ja avustavilla teknologioilla
AA-taso on vaatimustaso, jota sekä digipalvelulaki että EAA edellyttävät. WCAG 2.1 AA kattaa 50 onnistumiskriteeriä, WCAG 2.2 lisää näihin yhdeksän uutta – mm. mobiilinavigoinnin ja kognitiivisen saavutettavuuden parannuksia.
Viisi syytä panostaa saavutettavuuteen juuri nyt
1. Laki soveltuu – ja korjausvelka kasvaa
Soveltamispäivä on ohi. Organisaatiot, joilla on puutteita, ovat jo jäljessä vaatimuksista. Mitä nopeammin tilanne kartoitetaan ja korjataan, sitä pienempi riski sanktioista ja mainehaitasta – ja sitä kevyempi lasku.
2. Saavutettavuus on hyvää käytettävyyttä kaikille
Saavutettavuusparannukset hyödyttävät kaikkia käyttäjiä, eivät vain niitä, joilla on toimintarajoitteita. Selkeämmät rakenteet, johdonmukainen navigointi ja hyvin suunnitellut lomakkeet parantavat jokaisen käyttäjän kokemusta. W3C:n tutkimusten mukaan saavutettavuusinvestoinnit parantavat myös palvelun yleistä käytettävyyttä, mikä näkyy parempana konversiona ja korkeampana asiakastyytyväisyytenä.
3. Se on vastuullisuutta käytännössä
Moni organisaatio puhuu vastuullisuudesta strategiatasolla, mutta saavutettavuus on yksi konkreettisimmista tavoista osoittaa, että vastuullisuus näkyy arjessa. Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan noin 580 000 henkilöllä eli 12,9 prosentilla 16 vuotta täyttäneestä väestöstä on vakavia toimintarajoitteita. Väestö ikääntyy, ja digitaaliset palvelut ovat yhä useammin ainoa tapa hoitaa arkisia asioita.
4. Korjaaminen jälkikäteen on kalliimpaa
Mitä pidemmälle saavutettavuuden huomioimista lykätään, sitä enemmän korjausvelkaa kertyy. Saavutettavuuden huomioiminen alusta lähtien – tai ainakin systemaattisen auditoinnin kautta nykytilan kartoittaminen – on aina kustannustehokkaampi ratkaisu kuin hätäkorjaukset paineen alla.
5. Hakukoneet ja tekoälyhaut suosivat saavutettavia sivustoja
Googlen algoritmit arvioivat yhä vahvemmin sivuston teknistä laatua, rakennetta ja käyttäjäkokemusta. Saavutettavuusparannukset – kuten semanttisesti oikea HTML-rakenne, selkeät otsikkotasot, alt-tekstit ja nopea latautuminen – ovat samoja tekijöitä, jotka parantavat hakukonenäkyvyyttä. Lisäksi tekoälyhaut (kuten Perplexity ja Google AI Overviews) nostavat jäsenneltyä, selkeää sisältöä, jonka rakenne on kunnossa. Saavutettavuus, SEO ja GEO kulkevat siis käsi kädessä.
Yleisimmät saavutettavuuspuutteet, joihin törmäämme
Auditoinneissamme toistuvat usein samat haasteet. Jos haluat nopeasti arvioida oman sivustosi tilannetta, tarkista ainakin nämä:
Kuvien alt-tekstit puuttuvat. Ruudunlukija ei voi tulkita kuvaa ilman tekstivastinetta. Tämä on yksi yleisimmistä puutteista ja samalla yksi helpoimmista korjata.
Värikontrastit eivät riitä. Erityisesti vaaleanharmaa teksti valkoisella pohjalla on yllättävän yleinen ongelma. WCAG 2.1 ja 2.2 AA edellyttävät vähintään 4,5:1-kontrastisuhdetta normaalitekstille.
Lomakkeet eivät ole saavutettavia. Kenttien nimilaput (label) puuttuvat tai virheilmoitukset eivät välity avustavalle teknologialle.
Näppäimistönavigaatio ei toimi. Käyttäjä ei pääse kaikkiin toimintoihin ilman hiirtä – tämä estää palvelun käytön kokonaan osalta käyttäjistä.
Sivuston rakenne on epäselvä. Otsikkotasot hyppivät tai puuttuvat, mikä vaikeuttaa navigointia sekä käyttäjille että hakukoneille.
Videoilta puuttuvat tekstitykset. Tekstitykset ovat välttämättömiä kuulovammaisille käyttäjille, mutta hyödyttävät myös meluisissa ympäristöissä tai hiljaisissa tiloissa selaavia.
"Suurin osa saavutettavuuspuutteista ei vaadi massiivista uudistusta. Tyypillisesti kyse on selkeistä, tunnistettavista ongelmista, jotka voidaan korjata systemaattisesti – kunhan ne ensin löydetään auditoinnissa." – Loikan suunnittelutiimi
Mistä lähteä liikkeelle? Loikan saavutettavuuspalvelut käytännössä
Saavutettavuus voi tuntua monimutkaiselta kokonaisuudelta, mutta sen ei tarvitse olla sitä. Me Loikalla olemme auttaneet useita kuntia, julkisen sektorin organisaatioita ja yrityksiä saavutettavuuden eri vaiheissa – nykytilan kartoituksesta käytännön toteutukseen ja jatkuvaan ylläpitoon.
1. Nykytilan analyysi – tiedä missä mennään
Kaikki alkaa saavutettavuusauditoinnista. Selvitämme verkkosivustosi keskeiset osat, tunnistamme eri sivutyypit ja sisällöt sekä arvioimme toiminnot ja erikoistilanteet. Käytämme sekä automaattisia auditointityökaluja että manuaalista testausta ruudunlukijalla, näppäimistöllä ja mobiililaitteilla – sillä automaattiset työkalut tunnistavat tyypillisesti vain noin 30–40 % saavutettavuusongelmista.
Auditoinnin lopputuloksena saat selkeän raportin nykytilasta, priorisoidut korjaussuositukset, toimintasuunnitelman parannuksille aikatauluineen sekä saavutettavuusselosteen luonnin tai päivityksen.
2. Käytännön toteutus – korjataan ja parannetaan
Raportin pohjalta toteutamme tarvittavat muutokset: koodimuutoksia, sisällön optimointia, rakenteiden korjaamista tai uusien komponenttien suunnittelua saavutettavuus edellä. Jokainen muutos testataan ja varmennetaan ennen käyttöönottoa.
3. Jatkuva tuki – saavutettavuus ei ole kertaluonteinen projekti
Uutta sisältöä syntyy, toiminnallisuuksia päivitetään ja vaatimukset kehittyvät. Tuemme asiakkaitamme saavutettavuuden ylläpidossa ja tarjoamme ohjeistusta sisällöntuottajille ja kehittäjille, jotta saavutettavuus pysyy osana arkea.
Usein kysytyt kysymykset saavutettavuudesta
Koskeeko EAA meidän organisaatiotamme? Jos tarjoatte digitaalisia palveluita kuluttajille tai kansalaisille, todennäköisesti kyllä. Direktiivi kattaa laajasti mm. verkkokaupat, pankkipalvelut, sähköisen viestinnän ja liikennepalvelut. Mikroyritykset (alle 10 henkilöä, alle 2 M€ liikevaihto) on vapautettu. Jos olet epävarma, autamme mielellämme arvioimaan tilanteesi.
Mikä on WCAG ja mikä versio on voimassa? WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) on kansainvälinen ohjeistus verkkosisältöjen saavutettavuudelle. Voimassa oleva W3C-suositus on WCAG 2.2 (2023), joka täydentää WCAG 2.1:tä. Suomen digipalvelulaki ja EAA viittaavat AA-tasoon; teknisessä standardissa EN 301 549 määritellään tarkka versiovaatimus. Auditoinneissamme huomioimme molemmat versiot.
Kuinka kauan saavutettavuusauditointi kestää? Perusteellinen auditointi raportteineen ja suosituksineen valmistuu tyypillisesti muutamassa viikossa. Korjausten toteutusaikataulu määräytyy havaintojen laajuuden ja priorisoinnin mukaan.
Riittääkö pelkkä automaattinen testaustyökalu? Ei. Automaattiset työkalut tunnistavat tyypillisesti vain noin 30–40 % saavutettavuusongelmista. Loput vaativat manuaalista asiantuntija-arviointia – ruudunlukijatestausta, näppäimistönavigaation tarkistusta ja kognitiivisen saavutettavuuden arviointia. Auditointiimme kuuluu aina molemmat.
Onko meillä aikaa siirtymäajan vuoksi? Digitaaliset palvelut – kuten verkkosivustot ja sovellukset – ovat vaatimusten piirissä jo nyt. Vuoteen 2030 ulottuva siirtymäaika koskee vain fyysisiä laitteita, jotka oli otettu käyttöön ennen kesäkuuta 2025. Varhainen kartoitus on aina edullisempi ratkaisu.
Saavutettavuus on oikeus, ei etuoikeus
Digitaalisten palveluiden saavutettavuudessa ei ole kyse marginaalisesta käyttäjäryhmästä. Kyse on siitä, että rakennamme digitaalista yhteiskuntaa, jossa kukaan ei jää ulkopuolelle. Kun saavutettavuus on kunnossa, palvelusi tavoittaa laajemman yleisön, asiakaskokemuksesi paranee, hakukonenäkyvyytesi vahvistuu ja organisaatiosi täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Me Loikalla huomioimme saavutettavuuden kaikessa tekemisessämme. Olitpa kunnan digipalveluista vastaava, julkisrahoitteisen organisaation kehityspäällikkö tai yrityksen digitaalisten palveluiden omistaja – autamme sinua kartoittamaan nykytilan, korjaamaan puutteet ja varmistamaan, että palvelusi on kaikkien käytettävissä.

