Ohjelmiston ylläpito: mistä hinta muodostuu ja mitä sopimukseen kannattaa kirjata
Ylläpito alkaa siitä, mihin hankintaprojekti päättyy. Se on ohjelmiston elinkaaren pisin ja usein aliarvioiduin vaihe, ja juuri ylläpitosopimuksen yksityiskohdat ratkaisevat, pysyykö kustannus hallinnassa vai karkaako se vuosien varrella.



Miksi ylläpito ei ole pelkkä tekninen yksityiskohta
Kun ohjelmisto siirtyy tuotantoon, vastuu ei pääty. Virheitä korjataan, tietoturva-aukkoja paikataan, ja ympäristö ohjelmiston ympärillä muuttuu jatkuvasti: käyttöjärjestelmät päivittyvät, kolmansien osapuolien rajapinnat muuttuvat, tietoturvavaatimukset tiukkenevat.
Ilman ylläpitoa hyväkin ohjelmisto alkaa rapautua, ei siksi että koodi olisi huonoa, vaan koska sitä ympäröivä maailma ei pysy paikallaan.
Tämä tekee ylläpidosta liiketoimintapäätöksen, ei vain teknistä työtä. Se, miten ylläpito on sovittu, vaikuttaa suoraan siihen, kuinka ennustettavaksi kustannus muodostuu seuraavien vuosien aikana.
Miksi ylläpidon osuutta kokonaiskustannuksista on vaikea sanoa yhdellä luvulla
Alalla toistuu usein väite, että ylläpito muodostaa 60-80 prosenttia, joidenkin arvioiden mukaan jopa 90 prosenttia ohjelmiston koko elinkaaren kustannuksista. Luku on peräisin vanhemmasta kansainvälisestä ohjelmistotuotannon tutkimuksesta, ja sitä on sittemmin sekä toistettu että kyseenalaistettu laajasti.
Ongelma ei ole se, että luku olisi väärä. Ongelma on se, ettei se kerro juuri mitään yksittäisen ostajan tilanteesta. Kokonaiskustannusten laskennalle ei ole olemassa yhtä yleisesti hyväksyttyä mittaristoa, ja laskentatapa vaihtelee tapauksesta toiseen. Kahden yrityksen ylläpitokustannukset voivat näyttää hyvin erilaisilta samalla prosenttiluvulla, riippuen siitä, mitä ylläpitoon lasketaan mukaan.
Tästä syystä yksittäistä prosenttilukua kannattaa käyttää lähinnä suunnan osoittajana, ei budjetin perustana. Hyödyllisempi kysymys on, mitä juuri oman sopimuksen ylläpitoon sisältyy ja mitä siitä jää ulkopuolelle.
Mitä ylläpito yleensä sisältää
Ylläpito kattaa käytännössä laajan kokonaisuuden, joka pitää järjestelmän toimintakuntoisena päivästä toiseen. Tyypillisesti siihen kuuluvat ainakin:
- virheiden ja häiriöiden korjaaminen
- tietoturvapäivitykset ja haavoittuvuuksien paikkaaminen
- käyttäjätuki ja neuvonta
- pienet muutokset ja parannukset muuttuviin tarpeisiin
- suorituskyvyn ja käytettävyyden seuranta
- varmuuskopiointi ja sen toimivuuden varmistaminen
Hyvin toimivassa ylläpitosuhteessa nämä hoituvat rutiininomaisesti taustalla. Ostajan ei tarvitse juuri huomata niitä, ja se on juuri tavoite: parhaimmillaan ylläpito näkyy siinä, ettei mitään erikoista tapahdu.
Mistä hinnannousu voi johtua
Suurimmalla osalla ylläpidon kustannukset pysyvät vakaana ja ennustettavana. Silti on hyödyllistä tietää, mitkä tekijät voivat nostaa hintaa, jos niistä ei ole sovittu selkeästi etukäteen:
Kilpailuttamattomuus. Jos ylläpitosopimusta ei koskaan kilpailuteta uudelleen, toimittajalla ei ole markkinapainetta pitää hintaa kurissa.
Kertynyt tekninen velka. Mitä enemmän järjestelmään on vuosien varrella tehty hätäisiä ratkaisuja, sitä enemmän aikaa yksinkertaisenkin muutoksen tekeminen vaatii.
Harvinaistuva osaaminen. Jos järjestelmä on rakennettu teknologialla, jonka osaajia on markkinoilla yhä vähemmän, ylläpitäjän hinnoitteluvoima kasvaa.
Sopimuksen epämääräisyys. Jos alkuperäisessä sopimuksessa ei ole määritelty, mitä kuukausihintaan sisältyy, harmaa alue voi kasvaa toimittajan eduksi.
Nämä eivät ole tavallisia ongelmia hyvin hoidetuissa asiakassuhteissa. Ne ovat kuitenkin juuri niitä asioita, joita sopimuksessa on hyvä huomioida.
Mitä ylläpitosopimuksessa kannattaa määritellä etukäteen
Kyberturvallisuuskeskus suosittelee, että ohjelmiston palvelusopimuksessa sovitaan palvelutasoista, päivityskäytännöistä, tietoturvavastuista ja ohjelmiston siirrettävyydestä jo hankintavaiheessa, ei vasta silloin kun tarve tulee eteen.
Käytännössä tämä tarkoittaa vastausta ainakin näihin kysymyksiin:
Mitä kuukausihintaan sisältyy ja mitä laskutetaan erikseen? Bugikorjaukset, pienet muutokset ja tuki kuuluvat usein kiinteään hintaan, kun taas uudet ominaisuudet laskutetaan erikseen. Raja kannattaa olla kirjattuna, ei oletettuna.
Millaiset ovat vasteajat eri tason ongelmille? Toimivassa mallissa kriittiset häiriöt, kuten koko järjestelmän kaatuminen, ja pienet kysymykset erotellaan toisistaan omilla vasteajoillaan. Ilman tätä erottelua kaikki pyynnöt jonottavat samassa jonossa.
Miten hintaa tarkistetaan jatkossa? Sopimukseen kannattaa kirjata periaate, jolla hintaa voidaan korottaa, esimerkiksi sidottuna indeksiin, sen sijaan että korotus tehdään vuosittain ilman sovittua perustetta.
Mitä tapahtuu, jos toimittaja vaihtuu? Hyvä sopimus sisältää myötävaikutusvelvollisuuden: toimittaja sitoutuu auttamaan tiedon ja dokumentaation siirtämisessä, jos ylläpito joskus siirtyy toiselle. Tämä kannattaa sopia silloin, kun se ei vielä ole ajankohtaista, ei siinä vaiheessa kun suhde on jo päättymässä.
Ylläpito on pitkän aikavälin päätös
Ylläpito ei ole erillinen kuluerä hankinnan jälkeen. Se on osa samaa päätöstä, joka tehtiin jo silloin, kun ohjelmistoa alettiin hankkia.
Mitä tarkemmin ylläpidon ehdot on sovittu etukäteen, sitä vähemmän yllätyksiä kustannuksissa syntyy vuosien varrella.
Jos olet kiinnostunut kuulemaan asiasta lisää ja haluat mahdollisesti kuulla, miten me hoidamme ylläpidon, voit varata tästä helposti ajan lyhyeen tapaamiseen.
Perehdy lisää






Lue Helsingin kaupungille toteuttamastamme E-kirjaston tunnistautumisratkaisusta, jota ylläpidämme.








