OhjelmistokehitysYlläpito

Ohjelmiston ylläpito: mistä hinta muodostuu ja mitä sopimukseen kannattaa kirjata

Ylläpito alkaa siitä, mihin hankintaprojekti päättyy. Se on ohjelmiston elinkaaren pisin ja usein aliarvioiduin vaihe, ja juuri ylläpitosopimuksen yksityiskohdat ratkaisevat, pysyykö kustannus hallinnassa vai karkaako se vuosien varrella.

Ohjelmistokehittäjät istuvat rivissä tietokoneidensa ääressä. Yksi heistä hörppää juuri kahvia. Onni Keiskosken profiilikuva vasemmassa alareunassa.
Onni Keiskoski, Marketing Coordinator

Mik­si yl­lä­pi­to ei ole pelk­kä tek­ni­nen yk­si­tyis­koh­ta

Kun oh­jel­mis­to siir­tyy tuo­tan­toon, vas­tuu ei pää­ty. Vir­hei­tä kor­ja­taan, tie­to­tur­va-auk­ko­ja pai­ka­taan, ja ym­pä­ris­tö oh­jel­mis­ton ym­pä­ril­lä muut­tuu jat­ku­vas­ti: käyt­tö­jär­jes­tel­mät päi­vit­ty­vät, kol­man­sien os­a­puo­lien ra­ja­pin­nat muut­tu­vat, tie­to­tur­va­vaa­ti­muk­set tiuk­ke­ne­vat.

Il­man yl­lä­pi­toa hy­vä­kin oh­jel­mis­to al­kaa ra­pau­tua, ei sik­si et­tä koo­di oli­si huo­noa, vaan kos­ka si­tä ym­pä­röi­vä maa­il­ma ei py­sy pai­kal­laan.

Tä­mä te­kee yl­lä­pi­dos­ta lii­ke­toi­min­ta­pää­tök­sen, ei vain tek­nis­tä työ­tä. Se, mi­ten yl­lä­pi­to on so­vit­tu, vai­kut­taa suo­raan sii­hen, kuin­ka en­nus­tet­ta­vak­si kus­tan­nus muo­dos­tuu seu­raa­vien vuo­sien ai­ka­na.

Mik­si yl­lä­pi­don osuut­ta ko­ko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta on vai­kea sa­noa yh­del­lä lu­vul­la

Alal­la tois­tuu usein väi­te, et­tä yl­lä­pi­to muo­dos­taa 60-80 pro­sent­tia, joi­den­kin ar­vioi­den mu­kaan jo­pa 90 pro­sent­tia oh­jel­mis­ton ko­ko elin­kaa­ren kus­tan­nuk­sis­ta. Lu­ku on pe­räi­sin van­hem­mas­ta kan­sain­vä­li­ses­tä oh­jel­mis­to­tuo­tan­non tut­ki­muk­ses­ta, ja si­tä on sit­tem­min se­kä tois­tet­tu et­tä ky­see­na­lais­tet­tu laa­jas­ti.

On­gel­ma ei ole se, et­tä lu­ku oli­si vää­rä. On­gel­ma on se, et­tei se ker­ro juu­ri mi­tään yk­sit­täi­sen os­ta­jan ti­lan­tees­ta. Ko­ko­nais­kus­tan­nus­ten las­ken­nal­le ei ole ole­mas­sa yh­tä ylei­ses­ti hy­väk­syt­tyä mit­ta­ris­toa, ja las­ken­ta­ta­pa vaih­te­lee ta­pauk­ses­ta toi­seen. Kah­den yri­tyk­sen yl­lä­pi­to­kus­tan­nuk­set voi­vat näyt­tää hy­vin eri­lai­sil­ta sa­mal­la pro­sent­ti­lu­vul­la, riip­puen sii­tä, mi­tä yl­lä­pi­toon las­ke­taan mu­kaan.

Täs­tä syys­tä yk­sit­täis­tä pro­sent­ti­lu­kua kan­nat­taa käyt­tää lä­hin­nä suun­nan osoit­ta­ja­na, ei bud­je­tin pe­rus­ta­na. Hyö­dyl­li­sem­pi ky­sy­mys on, mi­tä juu­ri oman so­pi­muk­sen yl­lä­pi­toon si­säl­tyy ja mi­tä sii­tä jää ul­ko­puo­lel­le.

Mi­tä yl­lä­pi­to yleen­sä si­säl­tää

Yl­lä­pi­to kat­taa käy­tän­nös­sä laa­jan ko­ko­nai­suu­den, jo­ka pi­tää jär­jes­tel­män toi­min­ta­kun­toi­se­na päi­väs­tä toi­seen. Tyy­pil­li­ses­ti sii­hen kuu­lu­vat ai­na­kin:

  • vir­hei­den ja häi­riöi­den kor­jaa­mi­nen
  • tie­to­tur­va­päi­vi­tyk­set ja haa­voit­tu­vuuk­sien paik­kaa­mi­nen
  • käyt­tä­jä­tu­ki ja neu­von­ta
  • pie­net muu­tok­set ja pa­ran­nuk­set muut­tu­viin tar­pei­siin
  • suo­ri­tus­ky­vyn ja käy­tet­tä­vyy­den seu­ran­ta
  • var­muus­ko­pioin­ti ja sen toi­mi­vuu­den var­mis­ta­mi­nen

Hy­vin toi­mi­vas­sa yl­lä­pi­to­suh­tees­sa nä­mä hoi­tu­vat ru­tii­nin­omai­ses­ti taus­tal­la. Os­ta­jan ei tar­vit­se juu­ri huo­ma­ta nii­tä, ja se on juu­ri ta­voi­te: par­haim­mil­laan yl­lä­pi­to nä­kyy sii­nä, et­tei mi­tään eri­kois­ta ta­pah­du.

Mis­tä hinn­an­nousu voi joh­tua

Suu­rim­mal­la osal­la yl­lä­pi­don kus­tan­nuk­set py­sy­vät va­kaa­na ja en­nus­tet­ta­va­na. Sil­ti on hyö­dyl­lis­tä tie­tää, mit­kä te­ki­jät voi­vat nos­taa hin­taa, jos niis­tä ei ole so­vit­tu sel­keäs­ti etu­kä­teen:

Kil­pai­lut­ta­mat­to­muus. Jos yl­lä­pi­to­so­pi­mus­ta ei kos­kaan kil­pai­lu­te­ta uu­del­leen, toi­mit­ta­jal­la ei ole mark­ki­na­pai­net­ta pi­tää hin­taa ku­ris­sa.

Ker­ty­nyt tek­ni­nen vel­ka. Mi­tä enem­män jär­jes­tel­mään on vuo­sien var­rel­la teh­ty hä­täi­siä rat­kai­su­ja, si­tä enem­män ai­kaa yk­sin­ker­tai­sen­kin muu­tok­sen te­ke­mi­nen vaa­tii.

Har­vi­nais­tu­va osaa­mi­nen. Jos jär­jes­tel­mä on ra­ken­net­tu tek­no­lo­gial­la, jon­ka osaa­jia on mark­ki­noil­la yhä vä­hem­män, yl­lä­pi­tä­jän hin­noit­te­lu­voi­ma kas­vaa.

So­pi­muk­sen epä­mää­räi­syys. Jos al­ku­pe­räi­ses­sä so­pi­muk­ses­sa ei ole mää­ri­tel­ty, mi­tä kuu­kausi­hin­taan si­säl­tyy, har­maa alue voi kas­vaa toi­mit­ta­jan eduk­si.

Nä­mä ei­vät ole ta­val­li­sia on­gel­mia hy­vin hoi­de­tuis­sa asia­kas­suh­teis­sa. Ne ovat kui­ten­kin juu­ri nii­tä asioi­ta, joi­ta so­pi­muk­ses­sa on hy­vä huo­mioi­da.

Mi­tä yl­lä­pi­to­so­pi­muk­ses­sa kan­nat­taa mää­ri­tel­lä etu­kä­teen

Ky­ber­tur­val­li­suus­kes­kus suo­sit­te­lee, et­tä oh­jel­mis­ton pal­ve­luso­pi­muk­ses­sa so­vi­taan pal­ve­lu­ta­sois­ta, päi­vi­tys­käy­tän­nöis­tä, tie­to­tur­va­vas­tuis­ta ja oh­jel­mis­ton siir­ret­tä­vyy­des­tä jo han­kin­ta­vai­hees­sa, ei vas­ta sil­loin kun tar­ve tu­lee eteen.

Käy­tän­nös­sä tä­mä tar­koit­taa vas­taus­ta ai­na­kin näi­hin ky­sy­myk­siin:

Mi­tä kuu­kausi­hin­taan si­säl­tyy ja mi­tä las­ku­te­taan erik­seen? Bu­gi­kor­jauk­set, pie­net muu­tok­set ja tu­ki kuu­lu­vat usein kiin­te­ään hin­taan, kun taas uu­det omi­nai­suu­det las­ku­te­taan erik­seen. Ra­ja kan­nat­taa ol­la kir­jat­tu­na, ei ole­tet­tu­na.

Mil­lai­set ovat vas­tea­jat eri ta­son on­gel­mil­le? Toi­mi­vas­sa mal­lis­sa kriit­ti­set häi­riöt, ku­ten ko­ko jär­jes­tel­män kaa­tu­mi­nen, ja pie­net ky­sy­myk­set ero­tel­laan toi­sis­taan omil­la vas­tea­joil­laan. Il­man tä­tä erot­te­lua kaik­ki pyyn­nöt jo­not­ta­vat sa­mas­sa jo­nos­sa.

Mi­ten hin­taa tar­kis­te­taan jat­kos­sa? So­pi­muk­seen kan­nat­taa kir­ja­ta pe­ri­aa­te, jol­la hin­taa voi­daan ko­rot­taa, esi­mer­kik­si si­dot­tu­na in­dek­siin, sen si­jaan et­tä ko­ro­tus teh­dään vuo­sit­tain il­man so­vit­tua pe­rus­tet­ta.

Mi­tä ta­pah­tuu, jos toi­mit­ta­ja vaih­tuu? Hy­vä so­pi­mus si­säl­tää myö­tä­vai­ku­tus­vel­vol­li­suu­den: toi­mit­ta­ja si­tou­tuu aut­ta­maan tie­don ja do­ku­men­taa­tion siir­tä­mi­ses­sä, jos yl­lä­pi­to jos­kus siir­tyy toi­sel­le. Tä­mä kan­nat­taa so­pia sil­loin, kun se ei vie­lä ole ajan­koh­tais­ta, ei sii­nä vai­hees­sa kun suh­de on jo päät­ty­mäs­sä.

Yl­lä­pi­to on pit­kän ai­ka­vä­lin pää­tös

Yl­lä­pi­to ei ole eril­li­nen ku­lue­rä han­kin­nan jäl­keen. Se on osa sa­maa pää­tös­tä, jo­ka teh­tiin jo sil­loin, kun oh­jel­mis­toa alet­tiin hank­kia.

Mi­tä tar­kem­min yl­lä­pi­don eh­dot on so­vit­tu etu­kä­teen, si­tä vä­hem­män yl­lä­tyk­siä kus­tan­nuk­sis­sa syn­tyy vuo­sien var­rel­la.

Jos olet kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan asias­ta li­sää ja ha­luat mah­dol­li­ses­ti kuul­la, mi­ten me hoi­dam­me yl­lä­pi­don, voit va­ra­ta täs­tä hel­pos­ti ajan ly­hyeen ta­paa­mi­seen.